KUPLAn vinkit, tärpit, suositukset ja ajatukset loppuvuodeksi

KUPLA-hankkeen ensimmäinen vuosi alkaa olla taputeltu. Runsaaseen puoleen vuoteen on mahtunut paljon tehtävää, luettavaa, löydettävää ja ajateltavaa. Jokainen kuplalainen listasi kolme vinkkaamisen ja mainitsemisen arvoista asiaa kuluneen vuoden varrelta. Mitä tästä vuodesta on jäänyt mieleen? Mitkä oivallukset tulisi jakaa muillekin tai mikä on juuri se tutkimus, mikä jokaisen pitäisi lukea?

Noora: ”Oletko tullut ajatelleeksi?”

  1. Itselle ajatuksia kirkastava polku on ollut syksyn aikana “oletko tullut ajatelleeksi?” -tyyppinen uudelleen ajattelu; omien ajatusmallien ravisteleminen
  2. Päihteettömyys -teemaa palvelee parhaiten se, ettei puhuta esim. alkoholittomista tapahtumista, vaan pohditaan millaisen sijan alkoholi ylipäänsä toiminnassa saa tai sille annetaan
  3. Lukuvinkki: Lundbom Pia, Vuohelainen Elsi 2016: Ehkäisevä päihdetyö ammattikorkeakouluissa. Miten ja miksi? Humanistinen ammattikorkeakoulu. https://www.humak.fi/wp-content/uploads/2016/10/preventiimi-a5-netti.pdf    Teoksessa käsitellään pienartikkelien muodossa esimerkiksi sitä, mikä on ammattikorkeakoulun rooli ehkäisevässä päihdetyössä ja miten ammattikorkeakoulu voisi olla osallisena opiskelijoiden päihdekulttuurin rakentumisessa.

Sarianna: ”Hyvät käytännöt jakoon.”

  1. Tiedetään, että kaikki mikä edistää opiskeluyhteisöön kiinnittymistä, edistää merkittävästi myös opiskelukykyä. Silti 22 % opiskelijoista kokee, ettei kuulu mihinkään opiskeluun liittyvän ryhmään. Tarvitaan tehokkaampia keinoja yhteisöllisyyden vahvistamiseen.
  2. Hyvät käytännöt jakoon. Eri toimijoilla korkeakoulukentällä on valtavasti erilaisia hyväksi havaittuja malleja mm. opiskelukyvyn edistämiseksi. Miten tieto niistä saataisiin leviämään?
  3. Erityisesti nuoret ja nuoret aikuiset puhuvat mielenterveysongelmista nykyään rohkeammin kuin aiemmin. Se herättää toivoa, että myös päihteisiin liittyvistä ongelmista voitaisiin tulevaisuudessa puhua avoimemmin.

Emmi: kolme hyvää lukuvinkkiä

  1. Vertaisuus voimavarana ohjauksessa:
    https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/47643/978-951-39-4497-1.pdf?sequence=1
    Teos käsittelee monipuolisesti vertaisuutta ja opiskelijatuutorointia korkeakouluissa. Sisältää mm. Tutkittua tietoa vertaistuutoreiden kokemuksista ja motiiveista 
  2. HOPS-ohjaus. Osaamista, yhteistyötä ja hyvinvointia: https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/47642/978-951-39-4609-8.pdf?sequence=1&isAllowed=y  
    Kirja antaa tukea hops-ohjaajalle käytännön ohjauksen toteuttamiseen, oma-ohjaajuuden ja verkostoyhteistyön kehittämiseen. 
  3. Virve Murto: Opiskelijoiden monet muotokuvat tutkimustiedon valossa.
    https://www.nyyti.fi/wp/wp-content/uploads/2018/11/OTUS-28.11.2018.pdf
    Katsaus suomalaisten opiskelijoiden moninaisuuteen.

Emi: ”KOTT:sta ja suojaavista tekijöistä voisi puhua vaikka miten pitkään”

  1. Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimus (KOTT) http://www.yths.fi/filebank/4300-KOTT_uusin_2016.pdf
    Erityisesti korkeakouluopiskelijoita koskeva tutkimustieto on tärkeää ja arvokasta ja KOTT on hyvä yleiskatsaus siihen, miten korkeakouluopiskelijoilla menee.
  2. Kun noin 30% opiskelijoista kärsii mielenterveysongelmista (KOTT 2016), täytyy asia nostaa reippaammin esiin. Mielenterveyden ongelmista uskalletaan puhua entistä avoimemmin ja nykyään tiedetään, että masennusdiagnoosi ei tarkoita maailmanloppua tai ikuista opiskelukyvyttömyyttä.
  3. Suojaavat tekijät. Tästä voisi periaatteessa puhua vaikka ikuisuuden. Erityisesti myös siitä, miten kaikenlaiset opiskelijajärjestöt ja yhdistykset tarjoavat yhden päihdehaitoilta ja mielenterveyden ongelmilta suojaavan tekijän, sosiaalisen tuen ja mahdollisuuden muodostaa ystävyyssuhteita.

Terhi: korkeakouluharjoittelijan havaintoja KUPLA-hankkeen ajalta

Toisinaan aukeaa tilanteita ja hetkiä, että toisten puurtaessa konkreettisempaa työtä, itse jääkin enemmän tarkkailijan rooliin. Mikä mahtava näköalapaikka tämä onkaan, kuuntelemalla ja havainnoimalla voit oppia uskomattoman paljon. Osalle ihmisiä tämä on luontainen ominaisuus toimiessa muiden kanssa, osalle taas täysin vieras toimintatapa.  Vaihtamalla näkökulmaa tai totutusta poikkeavaa roolia, voi keksiä uudenlaisia ideoita ja tuottaa jotain aivan uutta.

Kuuntelu ja havainnointi on merkittävä taito muulloinkin. Esimerkiksi silloin kun kohtaamisessa nousee se huoli toisesta ja miettii, että millä sanoilla minä nyt ottaisinkaan puheeksi, niin aina ei tarvitse tehdä sitä aloitetta sanallisesti. Joskus riittää myös, että on läsnä, antaa aikaa ja tilaa toiselle kertoa. Riittää että aidosti ja avoimesti kuuntelee, näin saattaa aueta erinomaisia tilaisuuksia tukea toista.

Uusia ideoita voi löytää tarkkailemalla, mutta myös heittäytymällä. Uskalla hullutella ja villitellä, uskalla astua epämukavuusalueelle. Uskalla pöllytellä ajatuksia, vaikka riskinä olisi hölmökin idea. Ripottele perinteiseen toimintaan jokin lisäefekti päälle, yhdistele eri maailmoita. Tapahtumasuunnittelijoille tämä on mainio keino löytää uutta, mielenkiintoista ohjelmaa opiskelijayhteisöjen tapahtumiin. Voit testata tätä metodia, vaikka jo joulupyhinä, haasta mummot ja veljen lapset pelaamaan Twisteriä näyttävimmässä uniasussa ja laita taustalle soimaan barokkimusiikkia. Tästä nyt ei välttämättä synny suoraan hittiä, mutta yhdessä ideoimalla ja muokkaamalla saattaa hioutua timanttinen perinne.