”Oikea-aikainen tieto, tuki ja hoito auttavat myös opiskelijoita.”

Eduskuntavaalien alla KUPLA-hanke nostaa esiin kiinnostavia ja opiskelijoiden elämään vaikuttavia eduskuntavaalitavoitteita eri organisaatioilta. Ensimmäisenä esittelyssä ovat EHYT ry:n vaalitavoitteet.

EHYT ry:n toiminnanjohtaja Juha Mikkonen, mitä asioita EHYT ry edistää?

Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry pyrkii päihde- ja pelihaittojen ehkäisemiseen yksilö-, yhteisö- ja yhteiskuntatasoilla. Alkoholiin, tupakkaan ja huumeisiin liittyvän ehkäisevän työn ohella EHYT ehkäisee raha- ja digipelaamisesta syntyviä haittoja. Kansalais- ja asiantuntijajärjestönä edistämme muutosta kohti haitattomampaa päihde- ja pelikulttuuria sekä osallistumme yhteiskunnalliseen keskusteluun.

Oppilaitoksissa ja kouluissa pyrimme monipuolisin menetelmin päihdehaittojen ehkäisyyn yhdessä koko yhteisön kanssa. Nykyaikainen ehkäisevä päihdetyö ei ole pelottelua ja uhkaamista vaan dialogia sekä tarvittaessa myös tuen tarjoamista. EHYT ei identifioi itseään ”raittiusjärjestöksi” vaan vastuullisuutta, kohtuutta ja tutkimustiedon merkitystä korostavaksi nykyaikaiseksi toimijaksi.

Yksi EHYT ry:n vaalitavoitteista on “Huumausainestrategia pitää päivittää”. Mikä on huumausainestrategia ja miksi se on tärkeää päivittää?

Huumausainestrategia on suunnitelma, jolla pyritään saavuttamaan tavoiteltu päämäärä, joka tarkoittaa tässä tapauksessa parasta mahdollista huumehaittojen ehkäisyä, vähentämistä ja hoitoa.

maailma on muuttunut merkittävästi 22 vuoden aikana. Näemme, että uusi huumepoliittinen kokonaisarviointi on paikallaan.

EHYT on esittänyt, että seuraavalla hallituskaudella tulisi käynnistää kansallisen huumausainestrategian laajapohjainen valmistelu, jossa ovat mukana hallitus, viranomaiset, tutkijat, järjestöt ja muut asiantuntijat. Edellinen huumausainestrategia vuodelta 1997 on monilta osin vanhentunut. Strategiaa on päivitetty valtioneuvoston periaatepäätöksillä hallituskausien aikana, mutta maailma on muuttunut merkittävästi 22 vuoden aikana. Näemme, että uusi huumepoliittinen kokonaisarviointi on paikallaan.

Miksi asia on sitten tärkeä? Päihdepalveluita tarvitseva väestö on haavoittuvainen ja usein yhteiskunnasta jossain määrin syrjäytynyt. Hoidon näkökulmasta tulisi muistaa, että päihdeongelmien ja riippuvuuden hoitoon keskittyvät palvelut taipuvat huonosti markkinatalouden ehtoihin. Esimerkiksi hoitomotivaation puute on usein osa päihdeongelman perimmäistä luonnetta: ei voida edellyttää valinnanvapauden käyttämistä tilanteessa, jossa hoitomotivaatiota on syytä rakentaa pitkällisesti vaikkapa puolen vuoden ajan. Usein vasta hoitomotivaation löydyttyä päästään oikean ja vaikuttavan hoidon toteuttamiseen.

Hoitoon ja tukeen liittyvän näkökulman lisäksi EHYT on todennut, että huumausaineiden hallussapidon ja käytön valvonnassa ja rangaistuksissa ei saisi olla valtakunnallisia eroja. Rangaistuskäytäntöjen mahdolliset erot on selvitettävä ja yhdenmukaistettava, jotta kansalaiset saavat yhdenvertaista kohtelua. Lisäksi on keskusteltu käyttörikosten mahdollisista syrjäyttävistä seurauksista esimerkiksi opintoihin ja työelämään sijoittumisessa tilanteissa, joissa henkilöllä ei ole varsinaista päihdeongelmaa.

Miten tämä tavoite vaikuttaa korkeakouluopiskelijoihin?

Korkeakouluopiskelijat eivät ole huumausainestrategian keskeisin kohderyhmä mutta selvää on, että moni korkeakouluopiskelija on myös tekemissä laittomien päihteiden kanssa. Tiedetään, että opiskelijat ovat elämän nivelvaiheessa, jossa kohdataan monenlaisia elämään liittyviä haasteita ja paineita. Samalla opiskeluaika on myös ikävaihe, jolloin kokeillaan erilaisia päihteitä. Tällöin myös päihteidenkäyttöön liittyvien ongelmien puhkeaminen on tilastollisesti korkeimmillaan.

Tarvittaessa oikea-aikainen tieto, tuki ja hoito auttavat myös opiskelijoita. Ehkäisevällä päihdetyöllä voidaan vaikuttaa ongelmien alkusyihin ennen kuin ongelmat kasaantuvat. Tärkeää on tarjota varhaista ja monipuolista tukea elämänhallinnan ongelmiin sekä vahvistaa opiskelijayhteisöjä huomioimaan päihteisiin liittyviä haasteita.

Jos tämä vaalitavoite toteutuu, miten se näkyisi käytännössä?

Onnistuneella huumausainestrategialla voidaan ehkäistä laittomien päihteiden ongelmakäyttöä, auttaa huumeisiin liittyviä ongelmia kokevia ihmisiä, kaventaa terveyseroja ja edistää ihmisoikeuksien toteutumista.Strategian toimeenpanoon tulisi varata riittävät resurssit sekä varmistaa strategian toteuttamisen kansallinen ohjaus. Esimerkiksi nykyinen, vuoteen 2025 voimassa oleva, ”Kansallinen ehkäisevän päihdetyön toimintaohjelma” tarvitsisi merkittävästi vahvemmat toimeenpanoresurssit.

Uuden huumausainestrategian tulisi määritellä Suomen huumausainepolitiikan isot linjat suhteessa hoidon laatuun, saatavuuteen, käytön ehkäisyyn sekä erilaisiin haittojen vähentämisen malleihin. Parhaimmillaan huumeiden käyttäjille suunnattujen palveluiden laatu ja saatavuus paranisivat. Huumehaittoja ehkäisevää ja korjaavaa työtä resursoitaisiin nykyistä paremmin sekä tuettaisiin uusien toimintamallien kokeilua nykyistä vahvemmin.

Onnistuneella huumausainestrategialla voidaan ehkäistä laittomien päihteiden ongelmakäyttöä, auttaa huumeisiin liittyviä ongelmia kokevia ihmisiä, kaventaa terveyseroja ja edistää ihmisoikeuksien toteutumista.

EHYT ry kampanjoi teemalla ”Ehkäisevä työ kannattaa”. Mistä tässä on kyse?

Ehkäisevä työ edistää kansalaisten hyvinvointia ja ehkäisee haittoja ennalta. Pitkällä aikavälillä ehkäisevä työ on edullista ja erittäin kustannustehokasta. EHYTin tavoitteena kevään eduskuntavaaleissa on, että ehkäisevän työn merkitys ihmisten hyvinvoinnille tunnistetaan ja otetaan yhä paremmin huomioon päätöksenteossa. Päihdehaitat näkyvät niin perheissä, työn tuottavuudessa, sosiaali- ja terveydenhuollossa kuin myös turvallisuus- ja järjestyssektorilla.

Eduskuntavaaliehdokkaat voivat käydä allekirjoittamassa EHYTin vaaliteesit. Samassa yhteydessä he voivat kertoa miten ehkäisevää työtä tulisi edistää. Kampanja auttaa löytämään ehdokkaat, jotka ovat tukemassa monipuolista ja laadukasta ehkäisevää työtä.




EHYT ry:n toiminnanjohtaja Juha Mikkonen on terveyspoliitiikan ja -hallinnon tohtori sekä pitkän linjan opiskelijajärjestötoimija, joka vastasi vuosina 2005-2006 toteutetusta Mäyräkoirasta sikspäkkiin -hankkeesta. Mäyräkoirasta sikspäkkiin oli SYL:n, SAMOK:n, Nyytin ja YTHS:n yhteishanke, joka tuki opiskelijoiden juomakulttuurin muutosta kohtuullisempaan suuntaan.