Opiskelukyvyn ABC

Opiskelukykymalli on luotu reilu kymmenen vuotta sitten yhteistyössä Työterveyslaitoksen ja Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön kanssa. Mallia on lähdetty kehittämään työkykymallin pohjalta. Kuten työkykymallikin, opiskelukykymalli on dynaaminen eli kaikki sen osat vaikuttavat myös toinen toisiinsa. Opiskelukykymallin kehittäminen lähti tarpeesta eritellä, mistä asioista yliopisto-opiskelijoiden opiskelukyky muodostuu. Opiskelukykymallin laatimisen apuna on käytetty Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimusta (KOTT).  YTHS:n toteuttamia korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimuksia on toteutettu nyt jo viidesti, ensimmäisen kerran vuonna 2000 ja uusin tutkimus on vuodelta 2016. Tutkimusten perusteella tiedetään laajasti opiskelijoiden terveyteen, hyvinvointiin ja opiskelukykyyn vaikuttavista asioista ja myös siitä, miten nämä tekijät ovat vuosien mittaan muuttuneet. KOTT:n avulla on kyetty keräämään tietoa, jota on opiskelukykymallissa koottu yhdeksi ”käsitekartaksi”. 

Opiskelukykymalli soveltuu käytettäväksi koko korkeakoulukentällä ja se koostuu neljästä osa-alueesta. Omat voimavarat käsittävät mallissa mm. fyysisen ja psyykkisen terveyden, identiteetin, sosiaaliset suhteet ja elämäntilanteen. Kyse on siis ihmisen toimintakyvyn peruslähtökohdista. Meidän kaikkien on haasteellista suoriutua jo päivittäisistä askareista, jos olemme sairastuneet pahasti, tai jos yksinäisyys iskee muutettuamme täysin vieraalle paikkakunnalle. Omat voimavaramme ovat riippuvaisia sekä omasta että ympäristön toiminnasta. Jokainen meistä voi kehittää omia voimavarojaan mm. kiinnittämällä huomiota arkisiin mutta tärkeisiin asioihin, kuten unen määrään, ravintoon ja terveellisiin elämäntapoihin. Voimme myös olla parantamassa sekä omia että toisten voimavaroja osallistumalla yhteiseen tekemiseen, kuuntelemalla muita sekä käyttäytymällä tavalla, jota toivoisi myös muilta.  

Opiskeluympäristö on toinen mallin osa-alueista ja ehkä mallin helpoimmin käsitettävä kokonaisuus. Se koostuu opintojen fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta ympäristöstä sekä oppilaitoksen ja opiskelijoiden yhteisöistä. Suomessa nämä ympäristöt vaihtelevat suuresti. Korkeakoulututkinnon kykenee suorittamaan hyvinkin irrallaan muista opiskeluyhteisön jäsenistä, toisaalta taas monelle ryhmätyöt ja yhteiset projektit ovat opintojen kulmakivi. Monelle aiempi opintomenestys ei lopulta olekaan ratkaiseva tekijä siinä mihin koulutukseen hakeutuu, vaan tärkeämpää on se, onnistuuko liikkumaan korkeakoulun tiloissa apuvälinein tai pitävätkö huhut opiskelijoiden intensiivisestä keskinäisestä kilpailusta paikkansa. Mitä jos tässäkin yhteisössä tulen kiusatuksi? Monelle opintojen aikana muodostetut yhteisöt elävät vielä pitkään valmistumisen jälkeenkin. Myös monelle korkeakoululle vastavalmistuneet tilat ovat myyntivaltti opiskelijoiden houkuttelemiseksi omaan koulutukseen. 

Mallin kolmas osa liittyy opetustoimintaan, käsittäen korkeakoulussa annetun opetuksen, ohjauksen, pedagogisen osaamisen ja tuutoroinnin. Korkeakoulujen kehittäminen ja korkeakouluille asetetut taloudelliset raamit asettavat  henkilöstölle haasteen moniosaajuuteen: tänä päivänä korkeakoulun opettajan tulee pitää tietonsa ajan tasalla sekä toimia opiskelijoiden ohjaajana ja valmentajana. Laadukkaaseen opetustoimintaan kuuluvat myös hyvin koulutetut ja sitoutuneet tuutorit. Opiskelun etenemisen edellytykset helpottuvat huomattavasti, kun opiskelija tietää kenen puoleen kääntyä tarvitessaan ohjausta ja neuvoja. Opiskelukykymallin tunteminen ja sen käyttäminen tukee opiskelijoiden ohjaustyötä. 

Opiskelutaidot on mallin neljäs osa-alue, johon on eritelty mm. opiskelutekniikka ja -orientaatio, oppimistyylit ja -tavat, sosiaaliset taidot ja ajankäytön suunnittelu. Opiskelutaidot-osio antaa korkeakoulussa tapahtuvalle ohjaustoiminnalle ja erityisesti opiskelijalle itselleen mahdollisuuden ikäänkuin purkaa osiin omaa oppimistaan. Jokaisen opiskelijan on opintojen aluksi ja aika-ajoin opintojen edetessä hyvä pysähtyä pohtimaan, miten on oppinut ja opiskellut aiemmin. Mitkä asiat toimivat ja mihin kaipaa ehkä apua ja muutosta? Jollekin työskentely viime tingassa sopii ja toisille se aiheuttaa stressiä. Tulisiko tenttikirjoja kenties lukea muulla tavoin kuin neljästi kannesta kanteen? Oletko opiskelijana samaa mieltä kanssasi tehdystä opintosuunnitelmasta, tuntuuko sinusta siltä, että tekemistä on valtavasti vai kenties liian vähän?  

Monet asiat vaikuttavat opiskelukykyyn. Ei ole siis yksin kyse siitä että opiskelukyky paranee opiskelutaitoja kehittämällä. Toki tämäkin on erinomaisen tärkeää ja siihen tulee tarjota tukea, mutta opiskelukykymallissa opiskeluympäristöllä ja -yhteisöllä on merkittävä rooli. Kukaan ei kykene täysin yksin vahvistamaan omaa opiskelukykyään. Miten sinä vaikutat omassa korkeakoulussasi opiskelukyvyn edistämiseen?

Lisätietoa ja materiaalia opiskelukykyyn liittyen: http://www.opiskelukyky.fi/ 

-Emmi Lehtinen, EHYT ry